Saimme tehtäväksi rakentaa rahin rungosta alkaen itse. Verhoiluksi tulisi niin kutsuttu kirjekuoriverhoilu, joka myös opeteltiin kaavoittamaan itse. Tässä työssä opettajamme oli Salpauksesta aikanaan valmistunut verhoilijayrittäjä Marjaana Kautto.
Ensin sahasimme ja liitimme yhteen puukehikon, johon sitten päästiin opettelemaan siksak-jousitusta.
Eihän tämä homma mennyt ihan putkeen tässä vaiheessa kun jousien katkaisu vekotin sanoi itsensä irti ja jouset kiinnitettiin runkoon liian löysälle ja vaneri kehikko meinasi hajota ja mitähän tässä kaikkea säädettiinkään.. mutta kyllä siitä valmista saatiin ja päästiin etenemään hommassa.
Jousituksen päälle tuli tietenkin vaahtomuovi sekä vanulevy ja kansi tehtiin myös vaahtomuovista tähän.
Onnistuin valitsemaan kankaaksi aivan ärsyttävän hankalan kankaan ihan vain kun oli niin kiva väri ja samaa kangasta olin käyttänyt aiemmin tekemääni sohvatyynyyn. Sopisivat sitten yhteen jos vaikka samaan huoneeseen päätyisivät. 👌
Kankaiden ompelu sujui ihan suht mallikkaasti kunnes oli vuorossa vetoketju. Sehän olikin sitten aivan toinen tarina. Vinoon menevä vetoketju vinoon venyvässä kankaassa, huoh 🙈
Vetoketju tuli ommeltua ehkä ainakin viisi kertaa, kunnes viimein Marjaanan avustuksella sen sain menemään oikein.
Kotona tuli sitten melko pian huomattua että pohjassa käytetty kuitukangas on meidän kattien mielestä parasta kynsien teroitukseen. 🤦 Mutta tästä viisastuneena tiedänpä ainakin etten samanlaista pohjaa laita enää mihinkään. Saman kohtalon on nimittäin kokenut jo pari sohvaa, enkä tajunnut aiemmin että kyse on tuosta kankaasta...
Kommentit
Lähetä kommentti